Kaunas, syyskuu 2011

Tuli poikettua parin päivän ajaksi Kaunasiin Liettuaan. Eli nopea lento Tampere-Pirkkalasta Ryanairilla Kaunasiin, sillä pari yötä hotellissa ja takaisin Tampere-Pirkkalaan. Kaikenlaista tuli nähtyä ja osittain jopa kuvattuakin. En ole aikaisemmin Liettuassa saatikka Kaunasissa käynyt, joten avoimin mielin ja ilman suurempia odotuksia lähdettiin liikkeelle.


Näytä suurempi kartta

Lento

Ryanairin Boeing 737-800 lähti Tampere-Pirkkalasta hieman etuajassa. Taitaa olla yksi niistä harvoista lentoyhtiöistä, jotka pysyvät aikataulussaan. Ainakin omien sanojensa mukaan yli 90% lennoista on aikataulun mukaisia. Tosin osin juuri sen takia, että pääsevät joskus lähtemään etuajassa. Etuajassa lähtö liittyy varmaankin oleellisesti siihen, että kaikki lentoliput pitää ostaa netistä ja tulostaa etukäteen, lennolle ei taida päästä mukaan enää lentokentältä. Sitä kautta check-in voidaan sulkea heti kun kaikki ovat tulleet paikalle, ei vasta ilmoitettuun aikatauluun. Ja aloittaa boarding heti kun on mahdollista. Ja koska Tampere-Pirkkala on vain kääntöpiste, konetta ei huolleta, tankata tai varusteta sillä asemalla, muuten kuin pakottavasta tarpeesta, ei tule niitä aikataulusta myöhästymisiä Kone oli sellainen kuin Ryanairilla ne nyt ovatkin. Melko uusi, mutta sisätiloiltaan väritetty Ryanair tyylisesti. Ei mitkään rauhalliset ja levolliset värit. Kaikki jotka ovat joskus Ryanairilla lentäneet tietävät kyllä mistä puhun. Lento oli rauhallinen ja sekin taisi sujua myötätuulen siivittävänä hieman suunniteltua nopeammin. Pakolliset myynnit ja tarjouspuheet piti tietenkin kuunnella koneessa, niinkuin aina ja muissakin koneissa. Joskus olen ollut sujuvamminkin laskeutuvassa koneessa kyydissä, mutta ei se pompotus nyt mitään hirveän pahaa ollut. Kaunasin lentoaseman terminaali oli todellinen yllätys. Iso, avara ja siisti. Ja väitä, että miesten vessa lentoaseman aulassa ensimmäisessä kerroksessa on siistimpi kuin useasti Nokia Kolmenkulman ABC:llä. Jo tästä tuli ensimmäinen positiivinen yllätys ja mielipide matkalle.

Taksi

Ensimmäinen ajatus, siinä taksilla ajellessa kohti keskustaa, oli tuntun oloinen tunne. Jotenkin mieleen tuli Kosovo ja Pristiinan seutu. Ainakin katsellessa rakennuksia ja ympäristöä, ja vähän liikennekulttuuriakin. Tosin Kaunasissa oli vähintään 100% siistimpää kun Pristinassa. Taksi matka hotellille maksoi 60 litiä, tosin osalta porukasta eri taksilla tulevilta 65 litiä, mutta koko matka ajettiin taksamittari päällä. Vaikka mielessä käväsi turistin kojaamismahdollisuus, niin koijasivat ainakin tasasesti koko porukkaa. Ajokulttuuri tosin on hyvin Baltiamaista, lujaa ja kaistoja vaihtaen. Ja kyllä siinä ajaessa pystyy puhumaan puhelimeen jos toiseenkin. Ei niin väliä. Mutta kohteliaasti taksikuskit kiersivät avaamaan ovia niin matkan alussa kuin lopussa. Ja nostelivat laukkuja tavaratilaan. Näin ei välttämättä ole Suomessa.

Hotelli

Hotelli oli ihan kivan oloinen, vaikkakin vain kahden tähden hotelli keskustassa, Hotelli Metropolis. Uudella puolella siistit ja uudistetut huoneet, huonekorkeutta enenmmän kuin riittävästi ja hyvät sängyt. Ja mikä parasta suihkut ja vessat loistavassa kunnossa. Vanhalla puolella huoneet eivät välttämättä olleet ihan niin hyvässä kunnossa. Ainakin osalta porukasta tuli vähän kommenttia varsinkin suihkuista ja wc-tiloista. Puitteet olivat kyllä kohdallaan, vanha rakennus keskellä kaupunkia. Kuten vieressä olevasta kuvasta voi nähdä, jotain on ainakin yritetty fiksata kuntoon. Hotellissa oli avoin WiFi hotspot, jolla pääsi ilmaiseksi nettiin. Oma Samsung Galaxy5 löysi verkon helposti ja yhdisti nopeasti verkkoon. Näin nettisivut, sähkösti, Facebook ja mikä tärkeintä Google Maps oli hotellissa hyvin käytössä. Pääsi suunnittelemaan päiväajan ohjelmaan helposti, kun käytössä oli kartat ja WikiTravel. Huoneen hintaan kuului aamiainen, joka oli ihan OK. Ei mikään erinomainen, mutta syötävää. Kahvi oli todella hyvää ja pöydässä oli tarjolla jos jonkinlaista herkkua. Ruoan kohdalla oli ehkä yritetty vähän liikaa krumeluureja. Eli hienostelua asioissa joissa olisi voinut olla hyvä mennä peruslinjalla. Esim. kananmunat oli valmiiksi kuorittu ja halkaistu ja koristeltu jonkinlaisella majoneesilla. Oli tehty kaikenlaisia erilaisia pieniä kolmioleipäsettejä sekä lihasta että kalasta. Omasta mielestäni olisi ollut parempi mennä perussetillä eteenpäin, eli kananmunat kananmunina ja jokainen olisi voinut itse koota leipänsä ja muuta systeeminsä. Toki oli tarjolla peruspaahtoleipää ja leikkeitäkin. Voi olla tietenkin että tälläinen aamiainen on maantapa, ja samanlaiseen törmäisi muuallakin. Mutta toisaalta tuntuu että perus englantilainen aamiainen tai amerikkalainen aamiainen on hyvä valinta. Ainakin näin eurooppalaiseen elämänmenoon tottuneelle.

Nähtävyydet

Itselleni suurin tavoite tälle matkalle oli Kaunasiin tutustuminen ja paikkojen katselu. Tottakai poikkesin aina välillä nauttimaan kupin kahvia tai ehkä oluen, mutta asioiden ja paikkojen näkeminen ja ehkä jopa kuvaaminen oli pääasia. Näkemisellä ja kuvaamisella en välttämättä tarkoita kaikenlaisia nähtävyyksien kuvaamista, vaan myös tavallisten arkipäiväisten asioiden kuvaamista. Sotahistoriasta kiinnostuneen ensimmäinen kohteeni oli Kaunasin sotamuseo, joka sijaitsi muutaman sadan metrin päässä hotellilta. Museon edessä oli tuntemattoman sotilaan muistomerkki ja ikuinen tuli sodissa kaatuneiden sotilaiden muistoksi. Museon etupihalla muutama tykki eriajoilta, ja sisällä vähän enemmän tavaraa muistoina Liettuan eri aikakausien sodista. Sekä toisen maailman sodan muistaja että sodankäyntiin liittyviä esineitä aina aikaan 2000 eKr. Museossa oli henkilökuntana monta iäkästä naista, varsinaisia maatuskoja, ja joka kerta kun otin kameran esiin sain ylleni liettuan kielisen ryöpyn, jossa ilmeisesti kiellettiin valokuvaamasta. Ainakin sormea heilutettiin siihen malliin ja päätä pyöriteltiin. Muutaman kuvan onnistuin kuitenkin nappaamaan.


Rajamerkki Liettuan ja Natsi-Saksan rajalta. Ammuttu repaleiseksi.


Erilaisia astaloita ja keihäitä 13 ja 16 vuosisadalta.

Tähän samaan aiheeseen olisi liittynyt jonkinlainen Ilmailumuseo, mutta sen sijaintia en oikein pystynyt paikallistamaan enkä oikeastaan ruvennut oikein etsimään. Samaan aiheeseen olisi liittynyt vielä 9. linnoitus ja sen yhteydessä oleva museo. Kaunas kaupunkina on joskus ollut ympyröity linnoituksilla ja tämä 9. linnoitus on niistä parhaiten säilynyt. Linnoitus sijaitsee välittömän kaupungin keskustan ulkopuolella kehätien varrella, noin 6 km keskustasta pohjoiseen. Sinne olisi päässyt linja-autolla nro 37, mutta kun en saanut ketään seurueesta lähtemään mukaani sinne, en viitsinyt yksin lähteä seikkailemaan Kaunasin lähiöihin.

Kaunasissa sijaitsee myös kaksi funikulaaria, eli raitiovaunun tyylistä vehjettä, jotka vaijeri vetää kiskoja pitkin kukkulan päälle. Toinen sijaitsee melko lähellä sotamuseota. Funikulaarit on rakennettu 30-luvun alussa, joten ne ovat ilmeisesti vanhimmat itä-euroopassa vielä toimivista. Mielenkiintoinen kokemus, olisi vain saanut kestää hieman kauemmin.


Funikulaari ja sen kuljettajat.

Funikulaarin läheisyydessä on entinen katolinen kirkko, Jeesus Kristuksen ylösnousemuksen muiston kirkko, jonka kattotasanteelle pääsee ihailemaan maisemia pikku maksua vastaan. Jos haluaa mennä hissillä hinta oli 8 litiä, mutta kävelemällä kaikki 165 porrasta ylös selvisi 4 latilla. Kuvittelin pääseväni ylös kirkontorniin, joka olisi varmaan ollut vielä tuplamatkan verran ylempänä, mutta tasanne oli kirkon katolla noin puolessa välissä. Näkymät olivat ihan kivat mutta kaupunkia peitti pieni usva, niin kovin pitkälle ei nähnyt sujuvasti.


Näkymää Kaunasin keskustaa kohti Jeesus Kristuksen ylösnöusemuksen muiston kirkon kattotasanteelta.

Ja tottakai nähtävää oli ympäri kaupunkia. Kirkkoja, vanhaa kaupunkia ja tavallista elämää. Vanha kaupunki ja keskustan läpi menevä kävelykatu oliva ihan nähtäviä paikkoja, mutteivät mitään ihmeellisyyksiä.

Syöminen ja juominen

Syöminen ja juominen Kaunasissa oli kohtuu halpaa. Ainakin jos vertaa Suomen hintoihin. Olut eli Alus maksoi paikasta ja brändistä riippuen 5-8 latia. Yksi paikallinen olut on nimeltään Svyturys. Mutta olut paikkoja on erihintaisia niin kuin suomessakin, jokainen tekee päätökset itse mitä juo ja missä. Itse pitäydyin kävelykadun, Laisvés aléja, varren ravintoloissa. Positiivinen huomio oli se että yhdessäkään paikassa en saanut olutta muovituopissa niinkuin Suomessa on tapana. Syöminenkin on Suomen hintatason mukaan halpaa. Söimme paikallisessa ravintolassa, joka on luokiteltu hintaviin ja laadukkaisiin pitkän kaavan mukaan illallisen. Ravintola oli Miesto Sodas, ja se sijaitsee kävelykadun varrella. Ruokaan kuului alkudrinkit, alkupalat, pääruoka juomineen ja jälkiruoka, hintaan 1017 litiä. Tämä kaikki siis 14 hengen ruokailu, pekkaa päälle tämä taitaa tehdä noin vajaa 25 €. Kohtuu edullista siis. Itse nautin ruoaksi pienellä riskillä tonnikalapihvin. Valinta oli loistava. Vaikka en ole aikaisemmin tonnikalapihviä syönyt, yllätyin tarjoilusta todella positiivisesti. Henkilökunta ravintolassa oli asiansa osaavaa, ruokailuvälineet aseteltiin huolellisesti jokaiselle ruokailijalle erikseen, ja henkilökunta oli ystävällistä ja hymyilevää. Ja mikä parasta kaikki ruoka-annokset tuotiin yhtäaikaa paikalle, kukaan ei siis joutunut odottamaan muita ruokailun alussa eikä lopussa. Aivan kuin hyvässä ruokaravintolassa kuuluukin.

Yhtenä osana keskieurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin kuuluvat kahvilat. Niitä oli kävelykadun ja vanhan kaupungin katujen varrella useita. Eri nimisiä ja erilaisia. Muutamassa tuli poikkeiltua nauttimassa Latte Machiato. Pääsääntöisesti kahvit tulivat pahvimukiin. Joissakin kahviloissa sai kahvin asian- ja kahvilaadunmukaiseen astiaan, mutta pahvi tuntui olevan kova sana. Siinä missä olutta sai joka paikassa lasituoppiin olisi kahviloilla opettelemista, tai paluuta vanhaan. Totta kai Take-Away kahvi tulee pahvimukiin, mutta jos nautin kahvin kahvilassa haluaisin juoda sen oikeasta astiasta. Oheisessa kuvassa on erään kahvila Vero Cafen taidonnäyte Latte Machiatosta. Pahvimukissa, mutta yritti myyjätär sen verran taiteilla kahvin kanssa, että muodosti maitovaahdon päälle kahvista hienon kukkaskoristeen. Niin ravintolat kuin kahvilatkin olivat mielestäni siistejä, ja niiden wc-tiloissa uskalsi kyllä käydä. Ainakin näin miehisessä näkökulmasta tarkastellessa. Yhden positiivisen asian huomasin niin kahviloissa kuin ravintoloissa, joka paikasta sai kuitin sitä erikseen pyytämättä. Ei maa ainakaan kovin nopeasti ajaudu Kreikan tielle, ei ainakaan tässä kuittiasiassa. Ehkä mahdolliset verot tulevat maksetuiksi, kun kerran kaikki lyödään kassakoneelle ja annetaan kuitti. Tosin en ole mikään Liettuan talousasiantuntija, en tiedä kuinka huijattavissa kassakoneet ja järjestelmät ovat. Mutta hyvän vaikutelman antoi turistille. Tämän kaiken lisäksi Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista poikkeava asia on ravintoloiden ja kahviloiden ilmaiset ja avoimet WiFi verkot. Pääsit paikasta kuin paikasta nettiin, käyttämättä kalliita dataverkkovierailuja.

Ostokset

Kaunasista löytyy kappapaikkoina sekä kauppakeskuksia, toreja että tavallisia myymälöitä. Kauppakeskuksissa, joista kuuluisin tai isoin taitaa olla Akropolis, hintataso voi olla melkein suomentasoa. Paikka paikoin ehkä hieman halvempaa, mutta pääsääntöisesti laatumerkit maksavat melkein suomen hintatason verran. Totta kai valikoima on erilainen ja kaikkea tuotteita ei ole edes saatavilla Suomesta. Toreilta ja kauppahalleista toki saa tavaraa paljon edullisemmin. Jopa 70% pienemmillä hinnoilla kuin Suomessa. Tosin niiden tavaroiden laadusta ja varsinkin aitoudesta ei ole takeita. Kaunasista löytyy yksi suurimmista katetuista toreista Urmas-tori. Itse pidän sitä katettuna ja suurennettuna painoksena Mustamäen torista. Mutta ehkä mielenkiintoinen kokemus poikkeilla siellä. Mutta muistakaa pitää lompakoistanne ja muusta omaisuudestanne.

Tunnetuin matkamuisto ja pikkutuliainen mitä Liettuasta yleensä tuodaan on erilaiset meripihka korut ja muuta setit. Niitä saa vähän joka paikasta, varsinkin kävelykadulla on paljon matkamuistomyymälöitä missä meripihkasta tehtyjä koruja myydään. Niiden suhteen kannattaa olla tarkkana, ettei osta muovista tehtyä huijauskorua. Miten meripihkan aitouden tarkastaminen sitten sujuu? Tarkastamiseen löytyy monta eri keinoa. Yksi on kuumentaa neulan kärki sytkällä kuumaksi ja törkätä sitä meripihka korua sillä. Pitäisi tulla selvä pihkan tuoksu, ja muovi haisee palavalle muoville. Tosin tämä voi olla reissunpäällä vaikea. Toinen keino on tiputtaa kynsilakanpoistoainetta meripihkan päälle. Meripihka ei ole moksiskaan, mutta muovi liukenee ja menee tahmeaksi. Myös UV-lampulla saadaa tuloksia. Meripihka hohtaa UV-valossa kellertävää tai sinertävää tai jotain siltä väliltä olevaa valoa, kun taas muovi ei hohda lainkaan.

Ihmiset

Ainakin keskustassa näkemäni ihmiset ovat siistejä ja hyvin pukeutuneita. Katukuvasta puuttui kokonaan Suomessa liikkuvat lökäpöksy, lippistyypit tai goottilaiset hevihirviöt, vaikka keskustassa oli monta eriasteista koulua. Eikä kyllä paljon liikkunut tuulipukukansaakaan. Siisteissä vaatteissa kulkevia siistejä ihmisiä. Ihmiset ovat avuliaita vaikkakin hieman varautuneita. Englannin kielellä pärjää, vaikka sitä ei kaikki toki puhukkaa. Totta kai kannattaa pitää se oma turvallisuus reissussa etusijalla, eikä lähteä törmäilemään kännipäissään lähiöihin tai muualle turvattoman näköisiin paikkoihin. Ja miettiä mikälaisen porukan läheisyyteen menee seikkailemaan.

Yksi huomio tuli tehtyä siinä kadunvarren kuppiloissa istuskellessa. Monellakaan miehellä ei näkynyt partaa, viiksiä kylläkin. Mutta parta ei taida olla muodissa Baltian maissa. Eikä vastaan kyllä tullut montaakaan kaljupäätä. Lyhyitä siilitukkia vastaan käveli kyllä, mutta varsinaiset kaljupäät puuttuivat kokonaa. Ei taida kaljupäisyyskään olla in Baltiassa.

Yhteenveto reissusta

Mitä sitten jäi tästä reissusta käteen? Ihan hyvä reissu. Kaiken kaikkiaan positiiviset mieliala jäi päähän. Siisti, edullinen ja erilainen matkakohde, jonne reissaamiseen ei hirveästi aikaa kulu. Suosittelen kaikille Kaunasissa poikkeamista. Voisin poiketa toisinkin kerran, mutta en nyt ihan vielä lähiaina. Paikkoja on vielä näkemättä. Jos haluat katsella lisää valokuvia mitä reissulla tuli otettua suuntaa Picasawebin Kaunas kansioon blogissa on esillä vain muutama.