HELMIKUU 2004

Viikko 6

Alkuviikko menikin nopeesti, kierto- ja pykälävartiossa. Ja keskiviikkona olikin sitten jo vuorossa lento Finnairin Airbus A321:llä kohti kotisuomea ja viikon lomaa. Tällä kertaa ei lennot olleet kuin 20 minuuttia myöhässä. Tosin ilmat Suomessa olivat hieman kylmemmät ja lumisemmat kuin Kosovossa on tottunut.

Viikko 7

Paluu arkeen lomien jälkeen tapahtuikin taasen ripeään tahtiin. Heti kuudelta illalla alkoi silmä partiointi. Siinä sitä sitten taasen oltiin parin minuutin lähtövalmiudessa vuorokauden verran. Mutta mitään ihmeellistä ei päässyt tapahtumaan, ajeltiin vaan ympäri aluetta ja katteltiin elämän menoa. Torstai päivä oli sinänsä erilainen ja normaalista poikkeava, että silloin oli mahdollisuus viettää päivä Skopjessa, Makedonian pääkaupungissa. Se oli sellaista normaalia turistiseikkailua, katteltiin paikkoja ja käytiin ostoksilla. Päivän Skopjen seikkailun jälkeen jatkettiinkin taas normaaleja rutiineja omalla partioalueella. Välillä jalkapartioo ja sitten taas QRF-valmiutta. VCP oli tällä kertaa erikoinen, tehtiin sitä yhdessä KPS poliisin kanssa. Pysäytettiin kolme autoa, ja kaikki kolme, kuskeineen ja matkustajineen, lähtivät poliisiasemalle jatkoselvityksiin. Siinä meni kolme tuntia aikas reippaasti.

Viikko 8

Viikko jatkuu QRF-valmiudessa, mutta mitään ihmeellistä ei tapahdu. Ollaan vaan valmiudessa. Tiistaina tuleekin taas pikkasen erilaista toimintaa. Lähdettiin saksalaisten luo saamaan helikopterikoulutusta. Siellä opeteltiin helikopteriin nousemista ja sieltä poistumista oikeilla tavoilla. Ja tottakai päästiin lentämään pikku lenkkikin sillä. Oli melkoinen kokemus. Tunnelmat oli korkealla kun pääsi UH-1 Hueyn kyytiin, kopteri oli samanlainen kuin mitä amerikkalaiset käyttivät jo Vietnamin sodassa. Tosin modifioitu malli. Viikko jatkuu normaaleimmilla kulkuvälineillä, ensin suoritataan silmäpartioo Mersun maasturilla ja sitten vielä jalkapartioo omin jaloin.

Loppuviikosta silmäpartion mukaan tuli vielä Itävaltalainen "vaihto-oppilas", joka kulki meidän mukana aluella. Saatiin siihen iltaankin pikkasen eloa kun Bravon alueella, aivan meidän alueen rajalla ammuttiin sarjalla ihmisiä. Siinä olikin vielskettä taas kylissä. Partiotiin ylimäästä aluella ja samalla näytettiin meidän aluetta Itävaltalaiselle. Viikonloppu menikin QRF:ssä olessa ja operaatioon valmistauduttaessa.

Viikko 9

Aamusta lähtö operaatioon, nyt oli paikka käyttää niitä helikopterioppeja mitä saksalaisilta saatiin imettyä. Ensin siirryttiin bussilla Film Cityyn mistä helikoptereiden piti hakea meidät. Mutta ilma saksalaisten alueella oli niin huono, ettei hekot päässeet ilmaan. Piti sitten siirtyä busseille operaatio alueelle. Siinäkin oli sitten pienet ongelmansa. Bussikuski ajoi harhaan ja päästiin perille vasta myöhemmin kuin moottorimarssilla tulleet pääjoukot. Oli siinä suurimmalla osalla kavereista nauramista, kun paljon hehkutetut helikopterisotilaat tulee paikalle busseilla. Mutta siinä oli vaan kestettävä naurut ja nieltävä ylpeytensä. Ja tartuttava töihin samantien. Ja töitä riittikin, kun teltat oli saatu pystytettyä ja muutenkin leiri rakennettua kuntoon alkoivat työt samantien. Operaation tarkoituksena oli pitää suunnaton määrä VCP:tä alueella. Partioita oli yötäpäivää ja kokoajan oltiin liikkeellä. Kun tultiin tiistai aamupäivällä partiosta, pojat kantoivat teltasta tavaroita ulos. Oli meinannut koko teltta syttyä palamaan, kun kaminassa oli tullut joku nokipalon poikanen. Onneksi joku oli huomannut sen ja saanut sammutettua sen hyvissä ajoin, ei palanut kaikki tavarat ja teltta. Nyt teltta oli vaan täynnä nokea. Mutta silti siellä vietettiin seuraavat kaksi yötä. Keskiviikkona oltiin operoimassa aivan Albnian rajan tuntumassa joen varrella. Oli komeat näkymät ja iso silta. Siellä meinas sitten maastoauto palaa kun konetilassa tuli joku oikosulun poikanen. Onneks siittäkin selvittiin säikähdyksellä ja nopeille reaktioilla. Paikalla oli nopeasti kolme jauhesammutinta. Sen suuremmitta kommelluksitta selvittiin siittä operaatiosta ja päästiinhän me lentämään niillä helikoptereillakin vihdoin ja viimein. Tosin ei niillä mitään osaa operaatiossa ollut vaikka olikin suunniteltu, mutta kotimatka lennettiin koptereilla. Tulipahan sekin touhu kokeiltua.

Loppuviikko menikin taas tavaroiden huoltamisessa ja itsensä kuntoon saattamisessa raskaan operaation jälkeen. Ja hommina tehtiin vaan silmäpartioo ja QRF-valmiutta.